Kohti todelliseen kulutukseen perustuvaa vesivastiketta – miten lakimuutos vaikuttaa taloyhtiöissä?

Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen uusiin rakennuksiin säädettiin pakolliseksi jo vuonna 2011. Vuonna 2013 mittareiden asentaminen säädettiin pakolliseksi myös putkiremonttien yhteydessä. Tuolloin ei kuitenkaan säädetty vesimittareiden käyttämisestä kulutusmittaukseen eikä kulutusperusteiseen laskutukseen. Edelleen merkittävässä osassa taloyhtiöistä vesivastikkeen maksuperusteeksi onkin yhtiöjärjestyksessä määrätty huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärä. Myös vuokranantajan vuokralaiselta perimä korvaus vedenkulutuksesta perustuu usein kiinteään vesimaksuun.

Maanantaina 23. marraskuuta 2020 tuli voimaan lakimuutos, joilla pantiin täytäntöön EU:n energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin edellyttämät muutokset asunto-osakeyhtiölakiin. Direktiivin edellyttämiä muutoksia tehtiin myös muun muassa energiatehokkuuslakiin, asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin ja asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin. Muutosten myötä myös lakineuvontaamme on tullut jonkin verran kysymyksiä siitä, miten nämä muutokset vaikuttavat taloyhtiöissä. Huolta on erityisesti aiheuttanut tilanteet, joissa juuri valmistuneessa putkiremontissa on jäänyt asentamatta lakimuutoksen edellyttämät etäluettavat vesimittarit.

Lakimuutosten vaikutukset ja siirtymäaika

Lakimuutos edellyttää, että uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat huoneistokohtaiset vedenkulutusmittarit lämpimälle ja kylmälle vedelle, eli mittarin rekisteröimän tiedon tulee olla mahdollista lukea rakennuksen ulkopuolelta. Jatkossa myös vesivastikkeen perusteena on oltava huoneistokohtaisesti mitattu todellinen vedenkulutus. Nämä vaatimukset koskevat tällaisenaan uusia rakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa lakimuutosten voimaantulon jälkeen. Sen sijaan lain voimaantulon hetkellä olemassa olevat taloyhtiöt siirtyvät kulutusperusteiseen laskutukseen sitä mukaa, kun niihin asennetaan putkisaneerauksen yhteydessä asianmukaiset huoneistokohtaiset etäluettavat mittarit. Toisin sanoen velvoite asentaa etäluettavat vesimittarit ja siirtyä kulutusperusteiseen laskutukseen koskee taloyhtiöitä, joissa hankkeen rakennuslupahakemus on jätetty 23.11.2020 tai sen jälkeen. Mikäli lupa on myönnetty hakemuksen perusteella, joka on toimitettu viranomaiselle ennen lakimuutosten voimaantuloa, ei taloyhtiöllä ole velvollisuutta asentaa etäluettavia vesimittareita kyseisen hankkeen yhteydessä. Näin ollen etäluettavia vesimittareita ei vielä edellytetä esimerkiksi niiltä yhtiöiltä, joissa on juuri valmistunut putkisaneeraus. Velvoitteet on kuitenkin otettava huomioon seuraavan putkisaneerauksen yhteydessä. Jos taloyhtiöön on asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit jo ennen lain voimaantuloa, niiden käyttöönotosta vesivastikkeen määräämiseksi voidaan päättää yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä.

Osakkeenomistajalle on toimitettava kuukausittain tiedot vedenkulutuksesta osakehuoneistossa. Tietojen toimittamistapa on jätetty taloyhtiöiden päätettäväksi. Riittävänä pidetään sitä, että vedenkulutustiedot ovat jatkuvasti osakkeenomistajan saatavilla esimerkiksi osakehuoneistoon asennetun vesimittarin tai mittareiden etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta.

Pääsääntöisesti osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuus määräytyy yhtiöjärjestysmääräysten mukaan. Onkin huomattava, ettei yhtiöjärjestyksessä voida enää määrätä vesivastikkeen maksuperusteesta todellisesta kulutuksesta poikkeavasti niissä yhtiössä, jossa on lain voimaantulon jälkeen haetun rakennusluvan perusteella asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit. Yhtiöjärjestyksessä oleva lain vastainen määräys vesivastikkeen määräytymisestä on muutettava samalla, kun yhtiö seuraavan kerran ilmoittaa yhtiöjärjestyksen muutoksen rekisteröitäväksi. Siten pelkän vesivastikemääräyksen muuttamisen takia yhtiöjärjestystä ei tarvitse ilmoittaa rekisteröitäväksi. Uutta määräystä on tästä huolimatta sovellettava jo ennen sen rekisteröintiä.

Vastikeperinnässä huomioitavaa

Kun taloyhtiö siirtyy kulutusperusteiseen laskutukseen, on osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle annettava tiedot laskutuksen perusteena olevasta lämpimän ja kylmän veden mitatusta kulutuksesta ja muista laskutuksen määräytymisen perusteista. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi tieto veden lämmitykseen käytetystä energiasta ja veden hankinnan kustannuksista. Annettavista tiedoista tullaan säätämään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Laissa ei ole säädetty kuitenkaan siitä, kuinka usein toteutunutta kulutusta vastaava vesivastike on perittävä. Direktiivin mukaan todelliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen on kuitenkin tapahduttava vähintään kerran vuodessa. Vesivastikkeen perinnän järjestämisestä päättäminen on muilta osin jätetty taloyhtiöille. Käytännössä lieneekin helpointa periä säännöllisesti kiinteää tai muuta arvioon perustuvaa vesivastiketta ja tasata kulut todellista kulututusta vastaaviksi määräajoin tasauslaskulla.

Lainsäädännön tavoitteet

Kun siirrytään huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen laskutukseen, maksavat asukkaat vain itse kuluttamastaan käyttövedestä. Näin uudistuksella edistetäänkin energiansäästöä ohjaamalla asukkaiden veden ja lämmitysenergian kulutusta energiatehokkaampaan suuntaan. Kiinteistön energiankulutukseen – ja siten myös asumisen hiilijalanjälkeen – vaikuttaa merkittävästi lämpimän käyttöveden kulutus.

Tosiasiassa siirtyminen aikaan, jossa jokaisessa taloyhtiössä on etäluettavat vesimittarit ja käytössä kulutusperusteinen laskutus, tulee viemään kymmeniä vuosia.

Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Riikka Heikkilä.