Kun suihku jää päälle – mitä tapahtuu, jos asukas nukahtaa suihkuun?

Taloyhtiöasumisessa pieneltäkin tuntuva inhimillinen virhe voi johtaa yllättävän suuriin seurauksiin. Yksi konkreettinen esimerkki on tilanne, jossa asukas nukahtaa tai sammuu suihkuun ja vesi jää valumaan pitkäksi aikaa. Se, mikä alkaa harmittomana vahinkona, voi päättyä laajaan vesivahinkoon, joka koskettaa useita asuntoja. Mutta kuka tällaisessa tilanteessa lopulta vastaa – ja mitä Asunto-osakeyhtiölaki sanoo?

Vesivahinko leviää nopeasti

Kun suihku jää päälle hallitsemattomasti, vesi ei useinkaan pysy kylpyhuoneessa. Se voi kulkeutua rakenteisiin ja sitä kautta muihin tiloihin. Kerrostalossa tämä tarkoittaa usein sitä, että vesi etenee välipohjarakenteita pitkin alapuolisiin asuntoihin.

Tällaisissa tilanteissa vahingot kasvavat nopeasti – ja samalla myös kustannukset. Korjaustyöt voivat sisältää kuivauksia, purkutöitä ja pintojen uusimista useassa asunnossa. Vastuiden jakautuminen määräytyy lähtökohtaisesti Asunto-osakeyhtiölaki mukaisesti, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin sovittu.

Kunnossapitovastuu ja vahingonkorvaus – kaksi eri asiaa

Lain näkökulmasta on tärkeää erottaa toisistaan kunnossapitovastuu ja vahingonkorvausvastuu.

Taloyhtiö vastaa lain mukaan rakennuksen rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, kuten viemäröinnistä ja vesijohdoista (AOYL 4 luku 2 §). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos vesi leviää rakenteiden kautta muihin asuntoihin, taloyhtiö huolehtii näiden rakenteiden sekä vaurioituneiden huoneistojen korjaamisesta niin sanottuun perustasoon asti. Tilanne on kuitenkin toinen sen asunnon kohdalla, josta vahinko on saanut alkunsa. Koska vesivahinko ei johdu rakenteellisesta viasta vaan asukkaan toiminnasta, taloyhtiö ei yleensä vastaa kyseisen huoneiston pintojen ja sisäosien ennallistamisesta rakenteiden korjauksen jälkeen.

Osakkaan huolellisuusvelvollisuus korostuu

Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa osakkeenomistajaa pitämään huoneistonsa sisäosat kunnossa ja käyttämään huoneistoa huolellisesti (AOYL 4 luku 3 §). Lisäksi lain 24 luvun 2 §:n mukaan osakas on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttanut yhtiölle tai muille.

Suihkuun nukahtamista tai sammumista – esimerkiksi päihtymyksen tai äärimmäisen väsymyksen vuoksi – pidetään usein huolimattomuutena, etenkin jos veden valuminen lattiakaivoon estyy.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että vahingon aiheuttanut osakas:

• joutuu korvaamaan taloyhtiölle rakenteiden kuivaus- ja korjauskustannuksia
• vastaa muiden asuntojen ennalleen saattamisesta perustasoon asti
• voi joutua maksamaan kustannuksia jälkikäteen taloyhtiölle
• voi olla korvausvastuussa myös naapureille, jos kaikkia vahinkoja ei muuten korvata

Entä vuokralaisen vastuu?

Vuokralaisen asema on hieman erilainen. Asunto-osakeyhtiölaki ei suoraan säätele vuokralaisen vastuuta taloyhtiötä kohtaan. Tästä huolimatta vuokralainen voi joutua korvausvastuuseen yleisen vahingonkorvausoikeuden perusteella, jos vahinko on aiheutunut hänen huolimattomuudestaan.

On myös hyvä huomata, että osakkeenomistaja ei yleensä vastaa vuokralaisen aiheuttamasta vahingosta taloyhtiölle. Hän voi silti joutua itse vastaamaan oman huoneistonsa sisäosien – kuten pintojen ja pinnoitteiden – korjaamisesta.

Vakuutus tuo turvaa – mutta ei poista vastuuta

Useimmilla taloyhtiöillä on kiinteistövakuutus, ja monilla asukkailla kotivakuutus vastuuvakuutuksella. Näistä huolimatta korvaustilanteet eivät ole aina yksinkertaisia.

Kiinteistövakuutus ei välttämättä vakuutusehtojen mukaan kata suihkun päälle jäämisestä aiheutuneita vahinkoja lainkaan (kyseessä ns. käyttölaitteen käyttäjän huolimaattomuudesta aiheutunut vahinko). Lisäksi tilanne on usein se, että vaikka vakuutus korvaisikin, korvauksista tehdään usein ikävähennyksiä.

Siksi erityisesti vuokranantajille suositellaan laajempaa vakuutusturvaa, joka kattaa myös vuokralaisen aiheuttamat vahingot. Näin voidaan välttyä tilanteilta, joissa vahinko jää kokonaan korvaamatta esimerkiksi vakuutusehtojen rajoitusten tai puuttuvan vakuutusturvan vuoksi ja jäisi esim. kokonaisuudessaan taloyhtiön osakkaiden kustannettavaksi tilanteessa, jossa vahingonaiheuttajalta ei saataisi esim. varattomuuden vuoksi perittyä vesivahingon kustannuksia.

Simo Vihemäki
lakimies
Kiinteistöliitto Uusimaa