Vastikerästit – milloin tilanteeseen on syytä puuttua?

Heikko taloustilanne, kasvava työttömyys ja runsaat konkurssit ovat leimanneet vuotta 2025. Ei ole siis yllättävää, että osakkaiden maksuvaikeudet ja vastikerästit ovat nousseet taloyhtiöissä yhä useammin puheenaiheeksi. Optimistina uskallan kuitenkin väittää, että Uudellamaalla, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, sijaitsevilla taloyhtiöillä ei ole suurta hätää, kunhan yhtiön johto pysyy valppaana ja reagoi ajoissa.

Seuraa taloustilannetta aktiivisesti

Hallituksen velvollisuus on valvoa taloyhtiön taloustilanteen kehitystä aktiivisesti, eikä se, että yhtiöllä on ammatti-isännöitsijä, vapauta hallitusta vastuusta. Hyväksi havaittuja yhtiön talouden seurantakeinoja ovat muun muassa:
• laskujen ajoittainen läpikäynti, erityisesti isännöitsijän erillisveloitukset
• katseluoikeudet yhtiön pankkitileille
• vastikesaatavien läpikäynti hallituksen kokouksissa
• talousarvion toteutumisen seuraaminen määrävälein

Nopea reagointi on valttia

Mitä nopeammin väärin maksettuun laskuun tai vastikerästeihin puututaan, sen parempi. Maksuhuomautus on vastikerästien osalta paikallaan jo kahden viikon viivästyksen jälkeen. Varoituksen huoneiston hallintaanotosta voi antaa, kun kahden kuukauden vastikkeet ovat maksamatta. Hallitus harkitsee tapauskohtaisesti, onko tilanteessa viisaampaa ensin neuvotella osakkaan kanssa vai antaa varoitus suoraan.

Hallintaanottopäätös: milloin kynnys ylittyy?

Vakiintuneen tulkinnan mukaan huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, kun maksamattomia vastikkeita on kertynyt noin 3–4 kuukauden ajalta. Vastikkeiden lajilla ei ole merkitystä – tilannetta arvioidaan osakkaan yhteenlaskettujen kuukausivastikkeiden perusteella.

Lain mukaan hallintaanottoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos osakkaan rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Vähäisyyttä arvioitaessa huomioidaan yhtiön koko ja toiminta sekä osakkaan aiempi maksuhistoria.

Rovaniemen hovioikeus vahvisti 24.2.2026 antamassaan ratkaisussa vakiintuneen tulkinnan: yhtiöllä oli riittävät perusteet ottaa osakkaan kaksi huoneistoa hallintaansa, kun noin kolmen kuukauden vastikkeita vastaava määrä oli maksamatta per huoneisto ja osakas oli aiemminkin toistuvasti maksanut vastikkeensa 1–2 kuukautta myöhässä. Ratkaisu jätti kuitenkin avoimeksi, miten hovioikeus olisi arvioinut tilannetta moitteettoman maksuhistorian kohdalla. Yhtiöiden kannattaakin pitää mielessä, että voi olla turvallisempaa odottaa noin neljän kuukauden rästejä ennen hallintaanottopäätöstä, jos osakas on aiemmin maksanut vastikkeensa tunnollisesti.

Huomioi kuuden kuukauden sääntö

Jos huoneisto vaihtaa omistajaa, uusi omistaja vastaa edeltäjänsä vastikerästeistä enintään kuutta kuukausivastiketta vastaavaan määrään saakka. Pitkään jatkuneet rästit voivat siten aiheuttaa yhtiölle luottotappioita, eikä yli kuuden kuukauden vastikerästejä yleensä saisi päästää syntymään.

Hallintaanottopäätös suojaa yhtiötä myös omistajanvaihdostilanteessa, sillä uudella omistajalla ei ole oikeutta saada huoneistoa hallintaansa ennen kuin kaikki erääntyneet vastikkeet ja hallintaanottokulut on maksettu. Käytännössä uusi omistaja maksaa nämä yleensä mielellään päästäkseen huoneistoon heti.
Vastikkeenmaksuvelvollisuus säilyy hallintaanotosta huolimatta

On tärkeää muistaa, että osakas on velvollinen maksamaan vastiketta normaalisti myös siltä ajalta, kun huoneisto on yhtiön hallinnassa. Myös tämä vakiintunut tulkinta sai vahvistusta edellä mainitusta hovioikeuden ratkaisusta. Jos vastikkeet jätetään hallintaanottoaikana maksamatta eikä huoneistosta saatava vuokra niitä kata, on yhtiöllä oikeus ottaa huoneisto uudelleen hallintaan ensimmäisen jakson päätyttyä.

Niklas Lindberg
lakimies, varatuomari
Kiinteistöliitto Uusimaa ry