Hallituksen rooli yhtiön korjaushankkeessa
Monissa yhtiöissä suunnitellaan tälläkin hetkellä korjaushanketta. Mikä on hallituksen rooli korjaushankkeessa, mitä asioita hallituksen tulisi ottaa huomioon ja mistä lähteä liikkeelle?
Hallituksen tärkeimpänä tehtävänä korjaushankkeessa on huolehtia siitä, että korjaushankkeeseen liittyvät tehtävät on annettu pätevien ja asiantuntevien toimijoiden hoidettavaksi. Hallituksen ei pidä ryhtyä johtamaan tai valvomaan vaativaa korjaushanketta itse, vaan tärkeää on turvautua ammattilaisten apuun. Lisäksi jos hallitus havaitsee epäkohtia tai puutteita korjaushankkeen aikana, tulee hallituksen puuttua näihin. Hallituksen tehtävänä on myös korjaushankkeen aikaisen viestinnän ja tiedottamisen järjestäminen sopivaksi katsomallaan tavalla.
Hallituksella on tärkeä rooli korjaushanketta koskevien päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Päätökset yhtiön korjaushankkeista tehdään yhtiökokouksessa. Yhtiökokous päättää mm. remontin toteutustavasta, laajuudesta ja rahoituksesta. Hallituksen tuleekin saattaa kaikki korjaushankkeen vaiheet yhtiökokouksen päätettäväksi. Yhtiökokous päättää myös hallitukselle annettavista valtuutuksista, kuten esim. projektipäällikön ja suunnittelijan kilpailuttamisesta ja mahdollisesta valinnasta.
Mistä hallituksen sitten tulisi lähteä liikkeelle?
- Projektipäällikkö toimii hallituksen oikeana kätenä
Mitä laajemmasta ja haastavammasta korjaushankkeesta on kyse, sen tärkeämpää on ammattitaitoisen projektipäällikön valinta jo siinä vaiheessa, kun hanketta ryhdytään yhtiössä valmistelemaan. Projektipäällikkö toimii hallituksen oikeana kätenä hankkeessa ja avaa hallitukselle teknisiä näkökohtia, jotta hallituksen on helpompi ottaa kantaa urakkaan liittyviin asioihin. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kilpailuttaminen kannattaa antaa projektipäällikön tehtäväksi, jotta yhtiön lähettämiin tarjouspyyntöihin saadaan mahdollisimman vertailukelpoiset tarjoukset eikä mitään olennaisia asioita jää tarjouspyynnöstä pois.
- Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Hyvään suunnitteluun panostaminen kannattaa, sillä kun suunnitelmat on laadittu hyvin, yleensä urakotisijankin on helpompi antaa tarjouksensa selkeiden suunnitelmien pohjalta ja näin voidaan osaltaan vähentää lisä- ja muutostöiden tarvetta. Suunnitteluvaihe käynnistyy yleensä hankesuunnittelulla, jolla selvitetään ensin eri toteutusvaihtoehdot. Kun toteutustapa on valittu, siirrytään toteutussuunnitteluun. Suunnittelijoiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomioita suunnittelijoiden referensseihin ja siihen, onko heillä aiempaa kokoemusta vastaavien kohteiden suunnittelusta.
- Urakoitsijan valinta
Kun suunnitelmat ovat valmistuneet, voidaan ryhtyä kilpailuttamaan urakkaa ja valitsemaan urakoitsijaa. Urakoitsijan valinnassa hinta on yksi kriteeri, mutta sen ei tulisi olla ainoa. Urakoitsijan valinnassa on syytä kiinnittää huomiota myös referensseihin ja siihen, onko urakoitsija korjannut aiemmin vastaavan aikakauden kohteita. Myös urakoitsijan taloudelliseen kantokykyyn kannattaa kiinnittää huomiota.
- Valvonta
Yhtiön nimeämällä valvojalla on olennainen rooli korjaushankkeessa. Hanketta varten tuleekin valita pätevät ja riippumattomat valvojat, jotka seuraavat urakan edistymistä ja sitä, että tehdyt työvaiheet vastaavat sovittua. Mitä varhaisemmassa vaiheessa puutteet urakoitsijan työsuorituksessa havaitaan, sen helpompi ne on yleensä myös korjata.
Heidi Nordström
Lakimies
Kiinteistöliitto Uusimaa
Aiheesta on pidetty webinaari 8.4.2025 – korjaushanke tekniseltä ja juridiselta kannalta. Tallenne on katsottavissa jäsensivuilta.
