Häiritsevä asuminen – miten siihen kannattaa puuttua?
Mikä on häiritsevää elämää?
”Taas naapurista riita kantautuu…” lauletaan tunnetun suomalaisen laulun sanoissa. Vaihtoehtoisesti naapurissa on saatettu pitää juhlat ja yleisestikin tupataan elämään hieman äänekkäämmin. Koirakin haukkuu. Näiden seurauksena taloyhtiön asukkaat saattavat ärsyyntyä. Tärkeää on muistaa, että tavanomaiset elämisen äänet, kuten pesukoneen kolinat, koiran satunnainen haukahtelu taikka lasten leikkiminen etenkin päiväsaikaan kuuluvat asukkaiden sietämisvelvollisuuden piiriin. Täyttä hiljaisuutta asuntoyhtiössä asuessa ei voida edellyttää edes öiseen aikaan.
Suora keskustelu on paras keino puuttua
Usein on myös niin, ettei häiritseväksi koettua elämää viettävä edes osaa ajatella aiheuttavansa häiriötä – hänhän elää mielestään ihan tavanomaisesti. Toiselle tavanomainen voi kuitenkin olla toiselle hyvinkin häiritsevää. Siksi koettuihin häiriöihin kannattaakin puuttua mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tehokkain tapa on puuttua yleensä suora keskustelu osapuolten välillä. Tällöin hieman äänekkäämmin elävä saattaa ymmärtää, mitkä äänet häiritsevät naapureita ja toisaalta häiriöitä kokeville voidaan muistuttaa, että elämää on monenlaista ja erilaisia ääniä täytyy tietyssä määrin sietää.
Hallintaanottoprosessi
Mikäli keskustelusta ei tunnu kuitenkaan olevan hyötyä, vaan meteli jatkuu toistuvana, on seuraava askel häiriöiden mahdollisimman yksityiskohtainen (ajankohta, kesto, tyyppi) kirjallinen raportointi isännöitsijälle. Häiriöilmoitusten jälkeen voidaan häiriönaiheuttajaa lähestyä huomautuksella tai varoituksella. Mitä useampi naapuri kokee äänet häiritseväksi ja raportoi niistä yhteneväisesti, sitä todennäköisemmin on kyse lain kieltämästä ja tarkoittamasta häiritsevästä elämästä. Asuntoyhtiön keino puuttua asiaan (varoituksen jälkeen) on huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan.
Ennen hallintaanottoprosessin käynnistämistä taloyhtiön tulee arvioida, onko kyse todella sellaisesta toistuvasta häiriöstä, jota ei voida luokitella tavanomaiseksi elämiseksi. Mikäli äänet todetaan häiritseväksi ja useammat asukkaat niistä raportoivat toistuvasti, voi yhtiön hallitus antaa osakkeenomistajalle varoituksen huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan. Mikäli metelöinti jatkuu vielä varoituksen antamisen jälkeenkin, kutsuu hallitus yhtiökokouksen koolle päättämään hallintaanotosta enintään kolmeksi vuodeksi.
Seuraamukset osakkaalle
Päätös huoneiston hallintaanottamisesta on annettava tiedoksi osakkaalle ja mahdolliselle vuokralaiselle 60 päivässä sen tekemisestä. Mikäli osakas ja/tai asukas kokee, että perusteita hallintaanottopäätökselle ei ole, on hänellä mahdollisuus nostaa moitekanne käräjäoikeudessa. Tällöin käräjäoikeus tutkii, onko hallintaanotto ollut aiheellinen. Moitekanne on nostettava 30 päivässä hallintaanottopäätöksen tiedoksisaannista.
Kun yhtiö joko yhtiökokouksen tai viimeistään käräjäoikeuden päätöksen jälkeen saa huoneiston hallintaansa, on yhtiön vuokrattava asunto käyvällä vuokralla sopivaksi katsomalleen vuokralaiselle. Osakkaan vastikkeenmaksuvelvollisuus säilyy huoneiston hallinnan menettämisestä huolimatta ennallaan. Vuokrauksesta saatavia tuloja voidaan käyttää vastikkeisiin ja mahdollinen ylimenevä osuus tilitetään osakkeenomistajalle.
Niklas Nygren
lakimies
Kiinteistöliitto Uusimaa
