Kameravalvonta taloyhtiössä – turvaa vai turhaa?

Kameravalvonta yleistyy taloyhtiöissä, mutta herättää samalla kysymyksiä: tuoko se oikeasti lisäturvaa vai onko kyse turhasta valvonnasta? Ennen kuin kameroita lähdetään asentamaan, on syytä pysähtyä miettimään, mitä ongelmaa valvonnalla ollaan ratkaisemassa.

Onko kameravalvonnalle todellinen tarve?

Ensimmäinen askel on pohtia, miksi kameravalvontaa harkitaan. Onko taloyhtiössä ilmennyt ilkivaltaa, murtoja, häiriökäyttäytymistä tai muita turvallisuuteen liittyviä ongelmia? Jos vastaus on kyllä, voi valvonta olla perusteltua. Ilman konkreettista tarvetta kameravalvontaan ei tulisi turvautua.

Tietosuoja ennen kaikkea

Tallentava kameravalvonta tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä ja se puolestaan tuo mukanaan tietosuojavelvoitteet. EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) edellyttää:

• Kuvaamisen tarve on perusteltava etukäteen. Kuvaustarve on aina arvioitava etukäteen tapauskohtaisesti. Hyväksyttyjä syitä yleensä ovat esimerkiksi rikosten, järjestysrikkomusten sekä häiriötilanteiden ennaltaehkäiseminen ja selvittäminen. On muistettava, että saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, mitä varten kamerat on asennettu.
• Vaihtoehtoiset ratkaisut arvioidaan. On pohdittava, voisiko turvallisuutta lisätä esimerkiksi paremmalla valaistuksella, päivittämällä lukitusjärjestelmää tai opastamalla asukkaita ovikoodien luovuttamisessa.
• Käsittelyperuste on määriteltävä. Henkilötietojen käsittelyyn täytyy aina olla EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen käsittelyperuste. Kameravalvonnan tallennetietojen käsittelyperusteena on yleensä ”oikeutettu etu”.  Yhtiön täytyy punnita yhtiölle kameravalvonnasta koituvia etuja kameraan tallentuvien henkilöiden etuja ja oikeuksia vasten. Tämä punninta tehdään tasapainotestillä, jonka tekoon löytyy ohjeistusta tietosuojavaltuutetun sivuilta (https://tietosuoja.fi/-/rekisterinpitajan-oikeutettu-etu-tasapainotesti).

Kaikki tämä dokumentoidaan taloyhtiön tietosuojaselosteessa, jonka on oltava asukkaiden nähtävillä – esimerkiksi ilmoitustaululla ja yhtiön verkkosivuilla.

Näin kameravalvonnasta päätetään

Jos tietosuoja-asiat on hoidettu ja tarve on selkeä, siirrytään päätöksentekoon. Kameravalvonnan käyttöönotto vaatii yhtiökokouksen enemmistöpäätöksen silloin, kun kyse on yhtiön yleisistä tiloista ja alueista, kuten pihoista, roskakatoksista tai parkkipaikoista.

Mikäli kamera ulottuu kuvaamaan kotirauhan piiriin kuuluvia alueita, kuten asuntoja, huoneistopihoja tai porraskäytäviä, tarvitaan kyseisissä huoneistoissa asuvien osakkaiden ja asukkaiden suostumus. Ilman lupaa kuvaaminen on rikos (salakatselu).

Muista selkeä tiedottaminen

Kameravalvonnasta on aina ilmoitettava näkyvästi niillä alueilla, joilla valvontaa toteutetaan. Ilmoituskyltit pääovien ja piha-alueiden sisäänkäyntien yhteydessä eivät ole vain hyvä tapa, vaan osa tietosuojavelvoitetta.

Lisäksi osakkaille ja asukkaille on viestittävä, miten heidän tietojaan käsitellään. Tässä auttaa selkeä, ajantasainen tietosuojaseloste.

Lopuksi

Kameravalvonta voi siis lisätä turvallisuutta ja toimia tehokkaana pelotteena – mutta vain silloin, kun tarve on selkeä ja lait sekä osakkaiden ja asukkaiden oikeudet huomioidaan huolellisesti. Suunnittelu, avoimuus ja laillisuus ovat avaimet onnistuneeseen valvontaan.

Jonna Puolanto
lakimies, varatuomari
Kiinteistöliitto Uusimaa