Millä eväillä kohti uutta vuotta?
Vuosi 2025 on lyhyesti sanottuna ollut paremman taloustilanteen odottelua. Kansainvälinen talouskehitys on ollut kohtalaisen hyvää, mutta Suomen talous on hyytynyt jonkinlaiseen paremman ajan toiveeseen. Näin ainakin ekonomistit kuvaavat tilannetta. Talouden tunnelmat vaikuttavat suoraan kansalaisten rahankäyttöön eli kulutuskysyntään. Sama ilmiö on nähtävissä myös taloyhtiöiden korjausrakentamisessa. Myös omistusasuntojen uudisrakentaminen on ollut pysähdyksissä nyt jo pitkään. Vuokra-asuntoja on sentään rakennettu jonkin verran.
Korjaushankkeita pitäisi saada liikkeelle
Kiinteistöliiton korjausrakentamista ennakoiva syksyn barometri antoi tuloksen, jonka mukaan päättymässä on kolmas peräkkäinen miinusmerkkinen korjausvuosi. Lisäksi näkymä vuodelle 2026 ennustaa nollakasvua, mutta vasta kevättalvella 2026 yhtiökokousten aikaan nähdään mihin suuntaan korjausrakentaminen lopullisesti kääntyy.
Korjaustarpeita on jäänyt valitettavan paljon odottamaan toteutusta viime vuosien hiljaisemman jakson aikana. Juuri nyt olisi mainio hetki käynnistää tarpeellisia ja aiemmin lykättyjä hankkeita, koska hyviä tekijöitä on nyt tarjolla. Alan heikoimmat yritykset ovat nimittäin jo menneet konkurssiin. Vain vahvimmat ja osaavimmat jatkavat. Lähitulevaisuudessa uudisrakentamisen on taas pakko lähteä liikkeelle ja se yleensä nostaa myös korjausrakentamisen hintoja ja vaikeuttaa tekijöiden saamista.
Putkistokorjaukset ovat edelleen kärkipaikalla kerrostalojen korjauksissa. 1970-luvulla rakennetun suuren kiinteistökannan tullessa putkiremontti-ikään on luonnollista, että vesi- ja viemärijärjestelmäkorjausten määrä kasvaa. Putkistosaneeraukset tulevat pysymään kerrostalokannan yleisimpien korjausten joukossa seuraavan 10 vuoden ajan. Viemärisaneerauksissa käytettävät menetelmät jakautuvat tällä hetkellä melko tarkasti tasan viemäreiden uusimisen ja sisäpuoleisen saneerauksen välillä.
Kiinteistökustannukset kallistuivat edelleen monissa kunnissa
Vuosittaisen indeksitaloselvityksen mukaan Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein. Tänä vuonna Järvenpään vertailukustannukset olivat jo 4,35 euroa neliöltä kuukaudessa. Seuraavaksi kalleimmat olivat Helsinki 4,28 euroa, Tuusula 4,19 euroa ja Vihti 4,11 euroa. Selvityksessä mukana olevien 59 vertaillun kaupungin keskiarvo on tänä vuonna 3,51 euroa/m2/kk, jossa nousua edellisvuodesta 12 senttiä neliöltä.
Helsingissä vertailukustannukset laskivat vuodessa 1,3 prosenttia, kun kaukolämmön vertailukustannus laski miltei kuusi prosenttia edellisvuodesta. Viimeisen 5 vuoden kehitys on silti ollut ollut rajua. Vuodesta 2020-vuoteen 2025 Helsingin kiinteistökustannukset ovat nousseet 41 prosenttia. Vielä enemmän viidessä vuodessa ovat kallistuneet Tuusula +53 prosenttia ja Järvenpää +51 prosenttia. Koko Suomen keskiarvo samalla aikajaksolla on +28 prosenttia.
Kiinteistöverouudistuksen toteutuminen on epävarmaa
Orpon hallituksen suunnitelmissa on edelleen lakimuutos, jossa siirryttäisiin kiinteistöjen verottamiseen käypien arvojen mukaan. Kiinteistöveron kiristäminen osuisi pahiten kasvukeskuksiin ja aivan erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa asunnot ovat jo muutenkin kalliita. Hallituksen lakiesitys on viipynyt ja siirtynyt eteenpäin jo monta kertaa. Nähtäväksi jää, eteneekö esitys tulevan vuoden aikana vai siirtyykö hanke jo kolmannen kerran yli seuraavien vaalien. Uudenmaan alueen kiinteistönomistajien kannalta siirtyminen tai koko hankkeen hautaaminen olisi hyvä vaihtoehto.
Yhdistyksen vuosi 2025
Järjestimme vuoden aikana monia suosittuja webinaareja ja live-tapahtumia. Tavoitimme niillä lähes 10 000 jäsentemme edustajaa. Tilaisuuksista saatu palaute oli kiitettävällä tasolla. Tämä kannustaa jatkamaan tapahtumien järjestämistä. Puhelinneuvontamme vastasi reilusti yli 10 000 neuvontapuheluun. Kysymykset jakautuivat tänäkin vuonna laajasti kaikkiin taloyhtiöiden toimintaan liittyviin aiheisiin. Myös puhelinneuvonnasta kerätty palaute oli erinomaisella tasolla.
Kymmeniä jäseniä autettiin erilaisten ongelmien selvittelyssä laatimalla asiantuntijalausuntoja ja tekemällä teknisiä katselmuksia sekä muun muassa yhtiökokouksia puheenjohtamalla ja osallistumalla erilaisiin kokouksiin asiantuntijana. Puolueettoman tahon asiantuntijalausunto tai suullisestikin esitetty näkemys todettiin vuoden mittaan monissa tapauksissa hyväksi tavaksi ratkaista esimerkiksi henkilöitynyt tai muuten riitaiseksi päätynyt asia. Sopimusriitojen ratkaisuja edistettiin muun muassa rakennusurakoiden ja isännöinnin osalta. Toinen tärkeä osa-alue oli yhtiön osakkaan ja yhtiön välisten erimielisyyksien ratkaiseminen.
Vuosikokouksessa jäsenistö edellytti yhdistykseltä muun muassa isännöinnin laadun selvittämistä ja keinojen etsimistä laadun parantamiseksi. Tätä työtä on tehty muun muassa kahden eri kyselyn avulla. Tuloksista raportointia on osin jo tehty ja sitä jatketaan tulevan vuoden alkupuolella.
Tärkeää ja motivoivaa työtä tulee riittämään tulevallekin vuodelle. Toimistomme väki jatkaa jäsenten eteen tehtävää työtä innolla ja hyvässä yhteistyössä sekä yhdistyksen hallituksen että jäsenten kanssa.
Rauhallista joulua ja hyvää Uutta Vuotta!
Mika Heikkilä
toiminnanjohtaja
