Mitä tehdään ilmanvaihdolle putkiremontissa?
Linjasaneeraus eli putkiremontti on kerrostalossa ajankohtainen silloin, kun vesi- ja viemärijärjestelmä on tullut noin 50-vuoden ikään. Putkien uusimisen yhteydessä uusitaan myös märkätilat, joiden teknisenä käyttöikänä pidetään noin 25-vuotta. Putkiremontin yhteyteen kannattaa aina lisätä myös sähkönousujen sekä yleiskaapeloinnin uusiminen. Tilajärjestelyjen muutoksia ei juurikaan tehdä, ellei ole pakko.
Mutta mitä tehdään ilmanvaihdolle? No yleensä ei tehdä juurikaan mitään. Toimenpiteenä on yleensä nykyisen järjestelmän toimintaedellytyksen varmistaminen eli voidaankin puhua huoltotoimenpiteestä. Tähän ajaa se, että vaihtoehdot ovat vähissä, ajatellen ilmanvaihtojärjestelmän muuttamista paremmaksi. Esimerkiksi painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän vaihtaminen koneelliseksi on mahdollista vain siten, että järjestelmä muutettaisiin koneelliseksi tulo- poistoilmanvaihdoksi lämmöntalteenotolla. Tällaiseen hankaluuteen ajaa jo pitkään vallalla olleet energiatehokkuuteen liittyvät määräykset. Huoneistokohtaisten ilmanvaihtojärjestelmien hankaluutena on myös se, että jäteilma on täytynyt viedä kanavilla vesikatolle. Kerrostalossa kanavan reitti huoneistosta vesikatolle vie paljon tilaa asunnoista ja on kallis toteuttaa.
Putkiremontin yhteydessä huoneistokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen voisi olla nykyisin harkitsemisen arvoista muuttuneiden asennustapojen vuoksi. Varsinkin 70-luvun rakennuksessa, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto, voidaan muuttaa huoneistokohtaisella järjestelmällä toimivammaksi ja energiaystävällisemmäksi. Huoneistokohtaisiin ilmanvaihtojärjestelmiin on tullut mahdollisuus käyttää niin sanottuja yhdistelmäventtiilejä, joissa raitisilman sisäänotto ja jäteilman ulospuhallus on samassa venttiilissä. Jäteilma- ja seinäpuhallus on ollut pitkään pullonkaula huoneistokohtaisissa järjestelmissä, mutta nykyään seinäpuhallus on määräyksissä sallittua, tietyin edellytyksin.
70-luvun rakennuksissa märkätilat ovat kohtalaisen isoja, joihin on mahdollista ilmanvaihtokone sovittaa. Mahdollisuuksia lisää järjestelmä, jossa kaikki nousut ja ilmanvaihdon tekniikka asennetaan ulkoseinälle omaan koteloonsa. Asuntoon tuodaan vain putket, kuten ilmanvaihtokanavat. Tällaisessa järjestelmässä on mahdollista saada energiatehokkaammat ilmanvaihtokoneet sekä viilennysmahdollisuus asuntoon järkevästi.
Putki- ja energiaremonteissa tehdään koneelliselle poistoilmanvaihdolle lämmöntalteenottoja eli poistoilmalämpöpummpuja. Energiansäästön kannalta ne ovat hyviä ratkaisuja. Ikävä kyllä, ilmanvaihtojärjestelmään ne ei tuo muutosta. Raitisilma tulee edelleen korvausilmaventtiileistä ja kello-ohjauksella ohjataan ilmanvaihdon tehostusta, eikä asukas voi juurikaan vaikuttaa ilmanvaihtoon.
Hyvä sisäilma ja asukkaan mahdollisuus vaikuttaa ilmanvaihtoon on asumismukavuutta lisäävä seikka, jota ei pitäisi vähätellä. Asukkaan vaikutusmahdollisuudet ja hyvä sisäilma näkyvät talon arvostuksessa ja asunnon arvossa. Kannattaakin vertailla vaihtoehtoja ja teettää vertailevia laskelmia lvi-insinööritoimistolla, ennen kuin sitoo taloyhtiön johonkin tiettyyn vaihtoehtoon, seuraavaksi 50 vuodeksi.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppainen.
