Peikko nimeltä Airbnb

Maria Forsblom

Hiljattain ”Helsinkiläinen kerrostaloasukas” kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että Airbnb-majoituspalvelu on suuri riesa kerrostaloissa asuville. Haittoina lueteltiin mm. jatkuva bilettäminen airbnb-huoneistossa, matkalaukkuja raahaavien turistien ravaaminen porrashuoneessa, rappuihin jätetyt roskapussit jne. Pahimmillaan majoituspalveluiden tarjoaminen voi tuoda mukanaan ei toivottuja lieveilmiöitä, mutta onko ongelmat arkipäivää airbnb-toiminnassa vai ainoastaan pelätty peikko?

Lakineuvontaamme tulee aika ajoin puheluita airbnb:hen ja muuhun lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan liittyen. Usein kysytään, mitä taloyhtiö voi tehdä, jos huoneistossa aiheutetaan häiriöitä tai miten vesimaksu tulisi määrittää. Toisilla on huoli taloyhtiön maineen menettämisestä, tuntemattomien ihmisten tuomasta turvattomuuden tunteesta – koko toiminta taloyhtiössä haluttaisiin kieltää. Ainakaan porraskäytävän ilmoitustaulun ei haluttaisi paljastavan sitä, että yhtiössä asuu ”peikko”.

Oman kokemukseni mukaan neuvontapuhelut ovat kuitenkin pääosin ennakoivaa huolehtimista siitä, jos kaikki ei sujukaan hyvin. Vähemmistössä ovat esiintyneet ne tilanteet, joissa airbnb-toiminnasta tai vastaavasta lyhytaikaisesta vuokrauksesta olisi aiheutunut ongelmia. Toki näitäkin tapauksia löytyy, mutta voi olla, että kyseistä toimintaa pelätään enemmän kuin se todellisuudessa aiheuttaa ongelmia.

Jos kuitenkin ongelmia aiheutuu, mitkä ovat yhtiön puuttumiskeinot? Lyhytaikaisen vuokraustoiminnan totaalikielto vaatisi yhtiöjärjestykseen määräystä, joka vaatii kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen. Tämän läpisaaminen ei ole siis aivan yksinkertaista.

Mahdollisiin häiriötilanteisiin taloyhtiön voi olla mahdollista puuttua hallintaanoton keinoin. Tässä kohdin peikko kuitenkin nostaa päätään. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää ensinnäkin varoituksen antamista sekä osakkeenomistajalle että vuokralaiselle tai mahdolliselle osakehuoneistossa asuvalle muulle käyttöoikeuden saaneelle. Onkin tulkinnanvaraista, onko airbnb-huoneistossa majoittuva tällainen ”vuokralainen tai huoneistossa asuva muu käyttöoikeuden saanut”, jolle siis varoitus pitää myös antaa tiedoksi. Lain sanamuodon perusteella turvallisinta lienee antaa varoitus tiedoksi myös airbnb-huoneistossa majoittuvalle, vaikka se järjenvastaiselta kuulostaakin. Jos ja kun yhtiöllä ei ole tietoa huoneistossa majoittuvista henkilöistä, tulisi varoitus antaa tiedoksi muulle käyttöoikeuden saaneelle julkaisemalla se virallisessa lehdessä tai paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä lehdessä ja toimittamalla tieto kyseiseen huoneistoon.

Laki edellyttää hallintaanoton perusteelta myös toistuvuutta ja jatkuvuutta. Jos kyse on huoneistossa vietetystä häiritsevästä elämästä, katsotaan perusteen lähtökohtaisesti poistuvan samalla kun häirikkö muuttaa muualle. Miten asiaa on tulkittava sitten tiuhaan vaihtuvien airbnb-majoittujien kohdalla?

Voisiko hallintaanotto olla mahdollinen, jos huoneistossa kerta toisensa jälkeen majoittuu häiriöitä aiheuttava bileporukka? Mielestäni kyllä. Sen sijaan puuttuminen niihin tilanteisiin, joissa käyttäjien profiili vaihtelee eikä häiriöiden aiheutuminen ole vakiotilanne, on taloyhtiön näkökulmasta hankalampaa.

Hallintaanottoa ja varoittamista koskevat lain säännökset ovat tässä kohdin mielestäni jääneet kehityksen jalkoihin ja niiden ajantasaistaminen voisi olla paikallaan. Taloyhtiön huoli on siis aiheellinen, jos ongelmia todella aiheutuu. Tällöin kullanarvoista on ymmärtävä ja yhteistyöhaluinen osakkeenomistaja, jolla on tilanteessa parhaimmat puuttumiskeinot.

Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontalakimies Maria Forsblom. Maria ja muut juristimme käsittelevät jäsenistömme juridisia pohdintoja puhelinneuvonnassamme ma, ti, to klo 09 – 15, ke ja pe klo 10 – 15 numerossa 09 1667 6333.

Eikö taloyhtiönne ole vielä jäsen? Tutustu palveluihimme ja liity jäseneksi www.ukl.fi