Putkiremontti alkaa huomenna, mutta huoneisto ei ole tyhjä – mikä neuvoksi?
Neuvonnassamme on viime aikoina tullut vastaan tilanteita, joissa yhtiössä on alkamassa perinteinen linjasaneeraus. Huoneiston tulisi olla tyhjä, jotta urakoitsijat pääsevät aloittamaan työt. Kun huoneistoon mennään, käykin ilmi, että huoneistoa ei ole tyhjennetty tavaroista ohjeistetulla tavalla. Pahimmassa tapauksessa huoneistossa saatetaan vielä asua. Mikä neuvoksi näissä tilanteissa?
Lain mukaan yhtiön on ilmoitettava osakkeenomistajalle ja osakehuoneiston käyttöoikeuden haltijalle riittävän ajoissa sellaisista kunnossapitotöistä, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen. Ilmoitus toimitetaan osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittamaan osoitteeseen ja huoneistoon. Suuremmat remontit tulevat harvoin yllätyksenä asukkaille, sillä yleensä remontista tiedotetaan yhtiössä useampaan kertaan ja hyvissä ajoin. Asukkaita myös ohjeistetaan, miten huoneistot tulee suojata remontin ajaksi ja miten siirtää tavaroita tai tarvittaessa tyhjentää huoneistoa tavarasta niin, että töitä päästään suorittamaan esimerkiksi keittiössä ja kylpyhuoneessa.
Velvollisuus järjestää huoneisto niin, että urakoitsija pääsee suorittamaan siellä tarvittavat työt, on tietenkin huoneiston osakkaalla. Jos huoneisto on niin täynnä tavaraa, ettei urakkaa päästä aloittamaan ennen kuin huoneistoa on siivottu tai tavaroita siirretty, on tilanne yhtiölle hyvin hankala. Jos kyseessä on pieni yksiö, tavaroita ei voida vain siirtää toiseen huoneeseen, vaan niille pitäisi löytää varastotila. Jos osakas ei ole siirtänyt tavaroita varastoon, jää yhtiön arvioitavaksi, miten se ratkaisee tilanteen. Mikäli yhtiö ryhtyy siirrättämään tavaraa asuinhuoneistosta omin päin, sisältyy siihen omankädenoikeuden riski. Virallinen keino tyhjentää huoneisto tavarasta olisi velvoitekanteen nostaminen käräjäoikeudessa. Siihen ei kuitenkaan yleensä ole aikaa, sillä urakan pitäisi päästä alkamaan aikataulussa. Urakan viivästyminen taas aiheuttaa taloyhtiölle ylimääräisiä kustannuksia. Tällaisissa tilanteissa yhtiön tulisi toimia vähimmän haitan periaatteen mukaan. Kulloinenkin tilanne ja sen pohjalta tehtävät ratkaisut tulee arvioida aina tapauskohtaisesti.
Linjasaneerauksen aikana huoneistossa ei yleensä voi asua, etenkään jos linjasaneeraus toteutetaan perinteisin menetelmin. Tästä huolimatta on tullut vastaan tilanteita, että kun huoneistoon mennään aloittamaan töitä, sieltä löytyykin yksinäinen vanhus, jolla ei ole tietoa koko urakan alkamisesta. Jos yhtiön tiedossa ei ole henkilön lähiomaisia, suositeltavaa on tehdä henkilöstä huoli-ilmoitus kaupungille. Väestön ikääntyessä ja asuessa yhä pidempään kotona, nämä tilanteet tulevat taloyhtiöissä todennäköisesti lisääntymään. Taustalla on usein myös sosiaalisia ongelmia. Taloyhtiön näkökulmasta asiaan ei liene helppoa ratkaisua. Hyvä ja selkeä tiedottaminen taloyhtiön tulevasta remontista ja siihen valmistautumisesta kannattaa silti aina.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Heidi Nordström.
