Saadaanko vesivahinkoja ja kosteusongelmia ikinä kuriin?
Mika Heikkilä
Kysyimme jäsenistöltä otsikon teemasta, koska halusimme saada kuvaa ongelman vakavuudesta. Saimme yli 1 300 vastausta, ja tulos oli negatiivinen yllätys. Keskimäärin 7 taloyhtiötä kymmenestä oli kärsinyt tai kärsi parhaillaan jonkinasteisesta vesivahingosta.
Lukema ei juurikaan muuttunut talon iän mukaan. Tämä on se hälyttävin uutinen! Jos 1930-luvun taloissa on lähes saman verran vesivahinkoja kuin 2000-luvun taloissa, voidaan perustellusti olla pettyneitä. Tiedämme ison osan vahingoista johtuvan käyttäjistä, siis asukkaista, mutta silti vuotovahinkoja on liikaa.
Samaan aikaan Jätkäsaaressa ihmetellään rakennusvaiheessa olevien puukerrostalojen homehtumista jo ennen valmistumista, ja tämä tapahtuu vuonna 2017 eikä 1917. Onko rakennuksilta kadonnut maalaisjärki, vastuunotto ja ammattiylpeys? Pahoin pelkään, että tästä on kysymys.
Tuoreet tilastot kertovat kerrostalojen keskimääräiseksi hoitokuluksi pk-seudulla 6,20 €/m2/kk. Kulut ovat tasaisessa kasvussa, ja suurin syy on hoitovastikkeen päälle tulevien ylimääräisten kulujen potti. Hoitokuluista keskimäärin 32 % kertyy korjauskuluista, joita peritään rahoitusvastikkeella. Tämä osuus on jatkuvasti kasvanut.
Ajoissa tehdyt ja huolella suunnitellut korjaustoimet pitävät myös kulut ennakoitavina ja kohtuullisina. Oman toimistomme asiantuntijat törmäävät liian usein tilanteisiin, joissa taloyhtiö ryhtyy korjaustoimiin vasta aivan pakon edessä. Silloin voi käydä niinkin, että useampi iso korjaustarve tulee päälle samaan aikaan. Näissä tapauksissa rahoituskulut saattavat nousta tuskallisen korkeiksi, ja usein tilanne poikii myös ankaria erimielisyyksiä töiden tarpeellisuudesta, aikataulusta ja toteutustavasta.
Kannattaa siis uskoa, että rakennuksen osat ihan oikeasti vanhenevat ja tulevat aikanaan tiensä päähän, ja olla liikkeellä ajoissa!
Mika Heikkilä
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Uusimaa
