Taloyhtiön tilinpäätös
Järjestimme suositun webinaarin taloyhtiön tilipäätöksestä. Webinaarissa oli paljon asiaa ja koulutuksen aikana tulleisiin chat -kysymyksiin ei valitettavasti ehditty vastata. Webinaarin palautteissa toivottiin, että kysymyksiin voitaisiin palata myöhemmin, joten olemme koonneet tähän keskeisimmät kysymykset ja niiden vastaukset.
Asiantuntijana webinaarissa ja kysymyksissä toimi talous- ja veroasiantuntija Tapio Tikkanen, Veromo Oy:stä.
Klikkaa kysymystä ja katso vastaus!
Toimintakertomuksen tietovaatimukset on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa (AOYL 10 luvun 5-7 pykälät). Kyseisissä lainkohdissa säädetyt vaatimukset on täytettävä, mikäli yhtiöllä kyseisiä seikkoja on. Sitä ei kuitenkaan tarvitse kertoa, että joitain seikkaa yhtiöllä ei ole tilikauden aikana ollut.
Kirjanpitolain mukaan kaikki kirjanpitoaineisto voi olla sähköisessä muodossa. Tämä koskee myös tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Yhtiökokousasiakirjoista säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Asiakirjat on pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä vähintään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta. Pyydettäessä niistä on lähetettävä jäljennös osakkeenomistajalle tämän yhtiölle ilmoittamalla osoitteella, joka voi olla myös sähköpostiosoite.
Vaikka lain mukaan yhtiöllä ei ole velvollisuuttaa toimittaa kyseisiä asiakirjoja jo kokouskutsujen mukana, on tämä kuitenkin suositeltavaa, jotta osakkeenomistajat ehtisivät riittävän hyvin tutustua käsiteltäviin asioihin ennen yhtiökokousta. Asiakirjat voidaan toimittaa kutsujen mukana joko paperisina tai ilmoittamalla linkki asiakirjoihin. Osakkaalla on kuitenkin aina oikeus pyytää kokousasiakirjojen lähettämistä myös paperisina. Yhtiöllä on puolestaan tällöin oikeus veloittaa asiakirjojen lähettämisestä hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
Rahastointimenettely on usein ”kankeampi” ja edellyttää lisäksi asiasta päättämistä yhtiökokouksessa jo tilikauden aikana eikä vasta tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä, kun tilikausi on jo päättynyt. Poistot (tai asuintalovaraus) ovat joustavampi tuloksenjärjestelykeino. Poisto kirjanpidossa ja tuloverotuksessa on eri asia kuin rakennuksen ikäalennus kiinteistöverotuksen verotusarvossa.
Edellisten tilikausien voitto/tappio on kirjanpidon kumulatiivinen summa kaikista edeltävistä tilikausista. Tappioiden vähentäminen verotuksessa ja siihen liittyvä vanhentumisaika (10 verovuotta) on eri asia ja tätä on syytä seurata erikseen kirjanpidon ulkopuolella.
Pääomavastikkeet esitetään tuloslaskelmassa omana eränään Rahoitustuotot-nimikkeessä. Jos niitä on rahastoitu, rahastoinnit (vastikkeiden oikaisuerä) on suositeltavaa esittää omana rivinään. Kirjanpidossa niitä seurataan erikseen vastikekohtaisesti. Se halutaanko niille avata jopa erillinen pankkitili, jää yhtiön hallinnon oman harkintaan. Kirjanpito ei tällaista vaadi, yksikin pankkitili sinänsä riittää.
Varauksen voi kirjanpito- ja veromielessä muodostaa varsin vapaasti ilman tiettyä etukäteen päätettyä käyttökohdetta, kunhan varaukselle säädettyjä veropykäliä muutoin noudatetaan. Yhtiöoikeudellisesti tilanne voi olla toinen, ts. tarve säästää tiettyyn tulevaan korjaushankkeeseen vai vastaavaan.
Kaikissa tilanteissa pääomavastikkeiden rahastoiminen ei ole mahdollista. Pääomavastikkeiden rahastoiminen on verosäännökset huomioiden mahdollista mm. silloin, kun pääomavastiketta peritään taseeseen aktivoidun menon (esim. uudisrakentaminen tai aktivoitu korjaushanke) kattamiseen otetun lainan takaisinmaksua varten ja tilikaudella on lainoja myös lyhennetty vähintään rahastoitavan määrän verran.
Jos rahastoiminen on verotus huomioiden mahdollista, yhtiökokous voi tilikauden aikana tehdä ”joustavan” päätöksen rahastoitavasta määrästä (esimerkiksi ”pääomavastikkeista rahastoidaan enintään lainanlyhennyksiin tilikaudella käytetty määrä”). Rahastoiminen ei ole pakollista (paitsi jos yhtiöjärjestys sellaista edellyttää), mutta taloyhtiön tilanteesta riippuen tulossuunnittelu voi rahastointimenettelyn hyödyntämistä edellyttää.
Kirjanpitolain mukaan taloyhtiöiden ei tarvitse laatia etukäteen suunnitelmaa poistojen tekemisestä (ns. poistosuunnitelma), jonka mukaan poistot vähennetään. Usein poistot tehdään taloyhtiöissä verotuksellisen tarpeen mukaisesti eikä joka tilinpäätöksessä välttämättä edes tehdä poistoja lainkaan. Taseen omaisuuserissä ei kuitenkaan voi olla ns. yliaktiivaa (kirjanpitoarvo suurempi kuin hyödykkeen/hyödykeryhmän käypä arvo).
Aina on myös syytä muistaa verolainsäädännön asettamat rajat vuosittaisille poistoille; esimerkiksi asuinrakennus enintään 4 % poistamatta olevasta hankintamenosta ja koneet ja kalusto enintään 25 % menojäännöksestä. Poistot voi tehdä enimmäismäärää pienempinä. Verotuspoistoja suuremmat poisto kirjanpidossa eivät ole yleensä tarkoituksenmukaisia.
