Koronaepidemiaan liittyvät usein kysytyt kysymykset

Vaikka kokoontumisrajoitukset eivät enää koske taloyhtiöiden yhtiökokouksia, on kokouksen järjestäjän huolehdittava tilaisuuden terveysturvallisuudesta tartuntatautilain määräysten mukaisesti.

Tartuntatautilain mukaan yhtiökokousta järjestettäessä taloyhtiön on huolehdittava, että kokoukseen

• osallistujilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen
• osallistujille on annettava riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
• osallistujien paikat on sijoitettava turvavälejä noudattaen riittävän etäälle.

Lisäksi tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava. Vaatimuksia pitää noudattaa suoraan tartuntatautilain väliaikaisen lakipykälän (58 c) perusteella. Tällä hetkellä pykälä on voimassa 30.6.2022 saakka. Tarkempaa tietoa terveysturvallisuudesta löytyy THL:n ja OKM:n ohjeesta koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Taloyhtiö ei voi edellyttää yhtiökokoukseen osallistumiseksi koronapassia. Koronapassin esittämistä ei voida edellyttää paikoissa, joiden voidaan katsoa olevan lakisääteisten oikeuksien kannalta välttämättömiä ja olennaisia.

Tämä tarkoittaa, että taloyhtiön ei tulisi järjestää yhtiökokousta tilassa, johon paikalle pääsemiseksi edellytetään koronapassia (esim. ravintola).

Aluehallintoviraston tulkinnan mukaan sulkemispäätökset vaikuttavat taloyhtiön tiloihin seuraavasti:

Sauna

Aluehallintoviraston mahdollinen tilojen sulkemispäätös ei koske taloyhtiön saunoja, koska ne eivät ole sulkemispäätöksen piiriin kuuluvia yleisiä saunoja (tartuntatautilain pykälä 58 g).

Sen sijaan saunan yhteisvuorot, ns. lenkkisaunat, ovat osan rajoitusten piirissä. Lenkkisaunojen aikana taloyhtiön on noudatettava tartuntatautilaissa säädettyjä hygieniavaatimuksia suoraan lain velvoittamana (pykälä 58 c).

Kun taloyhtiön sauna on varattu yksittäiselle perheelle saunavuoron ajaksi, saunan käyttöä ei rajoiteta. Saunan käyttö kuuluu silloin yksityis- ja perhe-elämän piiriin. Näin ollen yksityistä saunan käyttämistä ei koske tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset tai mahdolliset turvaväli- tai sulkemispäätökset.

Kuntosali

Taloyhtiön kuntosali kuuluu asiakas- ja toimitilojen rajoitusten piiriin.

• Taloyhtiön on otettava kuntosalilla huomioon tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset ilman aluehallintoviraston erillistä määräystä (laki velvoittaa suoraan).
• Taloyhtiön on noudatettava kuntosalin osalta mahdollista alueelle annettua päätöstä turvavälien tosiasiallisesta varmistamisesta.
• Taloyhtiön on noudatettava kuntosalin osalta mahdollista alueelle annettua sulkemispäätöstä.

Pesutupa

Taloyhtiön pesutuvassa täytyy huomioida tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset.

Pesutupia ei koske mahdollinen alueelle annettu tartuntatautilain mukainen sulkemispäätös.

Lisätietoa:

• Mitkä ovat laissa säädetyt hygieniavaatimukset?

Koska koronarajoitukset ovat monella paikkakunnalla astuneet voimaan äkkiä ja yllättäen, voi tilanne olla se, että kokouskutsun lähettämisen jälkeen on tullut voimaan rajoitus, jonka mukaan kokouspaikalle pääseminen edellyttää osakkailta koronapassia.

Mikäli tästä syystä osakas ei pääse osallistumaan kokouspaikalle eikä etäosallistumismahdollisuutta ole järjestetty tai osakas ei halua käyttää etäosallistumisoikeutta, on olemassa riski, että osakas moittii yhtiökokouksen päätöstä. Tässä tilanteessa taloyhtiön kannattaa harkita yhtiökokouksen siirtämistä ja valita paikaksi tila, johon koronapassia ei edellytetä.

Taloyhtiö voi suositella maskin käyttöä kaikille yhtiökokoukseen osallistuville. Jos kuitenkin joku osallistujista ei pysty tai halua käyttää maskia, ei osallistujalta voida evätä osallistumisoikeutta kokoukseen tällä perusteella.

Yhtiökokouksen perumisesta ei ole säännöksiä laissa. Kokous kannattaa perua siten, että mahdollisimman moni saa tiedon kokouksen perumisesta. Ilmoitus kannattaa laittaa yhtiön ilmoitustauluille ja näkyvälle paikalle, esimerkiksi taloyhtiön ala-aulojen oviin sekä toimittaa huoneistoihin. Muualla asuville osakkaille kannattaa lähettää viestiä yhtiökokouksen peruuntumisesta esimerkiksi sähköpostitse tai postitse, jos kokoukseen on vielä sen verran aikaa, että postin voidaan arvella ehtivän ajoissa perille. Peruutuksesta voi ilmoittaa myös puhelimitse. On mahdollista, että ilmoitus ei tavoita kaikkia ja siksi myös kokouspaikan oveen on hyvä laittaa ilmoitus kokouksen peruutumisesta ja siitä, että uusi kokousaika tullaan ilmoittamaan myöhemmin.

Yhtiökokousta ei voi järjestää kokonaisuudessaan etäkokouksena, vaan aina on järjestettävä myös perinteinen yhtiökokous. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kokouspaikalla voi olla paikalla esimerkiksi vain isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja, joka yleensä toimii yhtiökokouksen puheenjohtajana. Tulee kuitenkin muistaa, että jos muutkin hallituksen jäsenet tai joku osakkaista haluaa osallistua kokoukseen tulemalla henkilökohtaisesti kokouspaikalle, niin hänellä on siihen oikeus. Tämä tulee huomioida jo kokouskutsuja lähetettäessä, eli kokouspaikka tulee edelleen kertoa kutsussa.

Laki ei määrää tai vaadi, että kokouksen puheenjohtajan, sihteerin tai ääntenlaskijoiden olisi oltava fyysisesti kokouspaikalla. Puheenjohtajan voi olla hankala johtaa kokousta, ellei hän ole fyysisesti paikalla. Mikäli pystytään turvamaan se, että saadaan hoidettua kokous asiallisesti ja laillisesti vaikka valitut kokousvirkailijat ovat etänä, ei ole juridista estettä tälle menettelylle.

Pyytää voi, mutta jos joku tulee paikalle ilmoittautumatta, sillä perusteella ei voi kieltää osallistumista tai vaatia poistumaan.

Laista ei tule velvollisuutta järjestää suljettua lippuäänestystä eikä yksittäisellä osakkaalla ole oikeutta sellaista vaatia. Tarvittaessa tehdään päätös kokouksessa siitä, että äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Mahdollinen äänestystavasta äänestäminen suoritetaan avoimena äänestyksenä. Päätös asiassa tehdään annettujen äänten enemmistöllä.

Äänestys voidaan toteuttaa näin. Osakkaiden kannalta on reilua tällaisessa tapauksessa mainita kokouskutsussa, että ”mikäli yhtiökokouksessa suoritetaan jostain asiasta äänestys suljetuin lipuin, etäyhteydellä osallistuvat osakkaat voivat äänestää ainoastaan avoimella äänestyksellä”.

Ei tarvitse. Yhtiössä voidaan tehdä päätös yhtiökokousta pitämättä, mutta vain jos yhtiön kaikki osakkaat ovat yksimielisiä siitä, että asiasta päätetään kokousta pitämättä ja yksimielisiä myös varsinaisesta päätösasiasta. Päätöksistä tehdään pöytäkirja kuten yhtiökokouksestakin.

Yhtiökokouksen ja hallituksen välistä toimivallanjakoa ajatellen, osa kosteusvauriokorjauksista voidaan päättää myös hallituksessa. Jos yhtiön korjausbudjetti sen mahdollistaa, hallitus voi tehdä päätöksen välttämättömän kosteusvauriokorjauksen käynnistämisestä.

Taloyhtiön on noudatettava asunto-osakeyhtiölakia myös koronavirusepidemian aikana. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos sitä vaativat tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai osakkaat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista. Hallituksen tulee toimittaa kokouskutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen kahden viikon kuluessa siitä, kun vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumisesta on saapunut. Laissa ei ole määräystä siitä, kuinka nopeasti vaatimuksen saapumisen jälkeen ylimääräinen yhtiökokous tulee pitää. Tältä osin hallitus voi päättää kokousajankohdan kokouskutsun toimittamisaikaa koskevien säännösten tai yhtiöjärjestysmääräysten mukaisesti. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole toisin määrätty, yhtiökokous voidaan pitää kahden kuukauden kuluessa kokouskutsun toimittamisesta.

Jos hallitus ei kutsu yhtiökokousta koolle säädetyssä ajassa, tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai osakas voi vaatia aluehallintovirastolta oikeutusta kutsua yhtiökokous koolle asunto-osakeyhtiön kustannuksella. Lisäksi arvioitavaksi voi tulla hallituksen vahingonkorvausvastuu, jos hallitus perusteettomasti kieltäytyy yhtiökokouksen koolle kutsumisesta. Hallituksen tulee täten pyrkiä järjestämään yhtiökokous esimerkiksi etäosallistumiskeinoja hyödyntäen.

Jos kokous on välttämätöntä pitää, hallituksen kannattaa valita mahdollisimman helppokäyttöinen tekniikka etäyhteyksiin. Etäosallistuminen voidaan mahdollistaa puhelimitse tai esimerkiksi Skype- tai Teams-kokoustyökalua käyttäen. Vaihtoehtoisesti hallitus voi päättää, ja ilmoittaa kokouskutsussa, että osallistuminen on mahdollista etukäteen sähköpostitse tai postitse. Etäyhteyden valintaan vaikuttaa myös yhtiön koko. Ketään ei voi pakottaa käyttämään etäyhteyttä ja on hyvä muistuttaa osakkaita myös mahdollisuudesta valtuuttaa joku toinen edustamaan itseään.

Yhtiökokous on pätevä, jos kokous on asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti koollekutsuttu ja vähintään yksi osakeryhmä on kokouksessa edustettuna. Jotta kokouspöytäkirja saadaan laadittua, olisi hyvä, että kokouksessa olisi paikalla vähintään kaksi henkilöä, joista toinen toimisi kokouksen puheenjohtajana ja samalla myös kokouksen sihteerinä ja toinen valittaisiin pöytäkirjan tarkastajaksi.

Hallitus päättää yhtiökokouksen koollekutsumisesta. On siis hallituksen päätettävissä, milloin yhtiökokous pidetään ja mitä etäosallistumismahdollisuuksia otetaan käyttöön. Hallituksen kannattaa miettiä yhdessä isännöitsijän kanssa, miten kokousjärjestelyt ja etäosallistumismahdollisuus sujuvimmin hoidetaan.

Etäosallistumisoikeuden mahdollistaminen postitse vaatii sen, että kaikista käsiteltävistä asioista on selkeät hallituksen päätösehdotukset, joita voi joko kannattaa tai vastustaa.

Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä. Moittiminen tapahtuu nostamalla moitekanne käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Moitekanne voi menestyä vain, jos ääntenlaskussa tapahtunut virhe on vaikuttanut päätöksen sisältöön. Moitekanneoikeudenkäynteihin liittyy merkittäviä oikeudenkäyntikuluihin liittyviä riskejä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen on kokoonnuttava tarvittaessa. Hallinnon hoidon edellyttämät välttämättömät päätökset on tehtävä hallituksessa koronaviruksen leviämisestä riippumatta. Asunto-osakeyhtiölaki säätää hallituksen kokoontumisesta hyvin suppeasti. Kukin hallitus päättää siten omat työskentelytapansa. Hallitus voi kokoontua tarvittaessa etäyhteyksiä – kuten sähköpostia, puhelinyhteyksiä tai erilaisia kokousalustoja (esim. Skype, Teams) – hyödyntäen. Hallituksen tulee valita sellainen etäpäätöksenteon muoto, mikä on kaikille hallituksen jäsenille mahdollinen.

Kyllä, hallitus voi päättää käyttökiellosta. Hallitus voi myös päättää poistaa käytöstä yhteissaunavuoron, vaikka osakkaiden ja asukkaiden yksityisvuorot sallittaisiinkin.

Kyllä, hallitus voi päättää toistaiseksi voimassa olevasta yhtiön yhteisten tilojen käyttökiellosta, mutta pyykkituvan käytön kieltämistä kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan. Kaikilla ei välttämättä ole omaa pesukonetta, ja pyykit on pystyttävä pesemään myös koronavirusepidemian aikana. Käyttökiellon vaihtoehtona kannattaa harkita pyykkituvan tehostettua siivousta epidemian aikana.

Jos yhtiössä päädytään yhteisten tilojen kuten esimerkiksi pyykkituvan käyttö kieltämään, hallitus voi perustella päätöstään koronaepidemian rajoittamisella ja tartuntariskin pienentämisellä. Perusteena voi olla myös palveluntuottajan, kuten huolto- tai siivousyrityksen, ohjeistus ja resurssien priorisointi.

On erittäin tärkeää, etteivät koronavirukseen sairastuneet tai altistuneet tai muutoin itsensä sairaaksi tuntevat käytä yhtiön yhteisiä tiloja ja huomioivat näin naapureidensa ja palveluntuottajien terveyden ja turvallisuuden.

Silloin kun isännöitsijäntodistus tilataan hallituksen tilinpäätöskokouksen ja varsinaisen yhtiökokouksen välisenä aikana, todistukseen liitetään molemmat, sekä yhtiökokouksen viimeksi vahvistama tilinpäätös, että hallituksen laatima ja tässä vaiheessa vielä vahvistamaton tilinpäätös. Sama koskee myös kunnossapitotarveselvitystä.

Vaihtovälin tulisi olla normaali myös riskiryhmien asunnoissa koronapandemian aikana, jotta voidaan turvata riittävä ilmanvaihto ja näin ollen taata terveyttä edistävä sisäilma asukkaille. THL:n ohje asuntojen ilmansuodattamien vaihtoon koronapandemian aikana.

Siivouspalvelun sisällöstä on sovittu siivoussopimuksessa. Jos siivousväliä halutaan tihentää sovitusta, on kyse sopimusmuutoksesta. Siivousyritykseltä kannattaa pyytää tarjous asiasta ja jos tarjous on hinnan ja muiden ehtojen puolesta hyväksyttävä, kannattaa siivousyritykseltä pyytää sopimusmuutosasiakirja tai uusi sopimus allekirjoitettavaksi.

Yhtiö voi pyytää asukkaita ilmoittamaan asiasta hallitukselle ja isännöinnille. Tieto on yhtiölle tärkeä, jotta mm. siivousta voidaan tarvittaessa tehostaa. Yhtiölle ei kuitenkaan ole keinoa velvoittaa asukkaita ilmoittamaan kyseistä tietoa. Jos yhtiö saa tiedon asukkaan koronavirustartunnasta, altistuksesta tai karanteenista, on kyseessä henkilötieto, jota hallituksen ja isännöinnin on käsiteltävä luottamuksellisesti.

Kyseessä on taloyhtiöstä, eli tilaajasta riippumaton syy, jota tilaaja ei olisi voinut estää kaikkea mahdollista huolellisuutta noudattaenkaan. Näin ollen on kyseessä lähtökohtaisesti ylivoimainen este, jonka osalta tilanteeseen sovelletaan YSE-ehtojen määräyksiä urakka-ajan pidennyksestä ja urakoitsijan oikeudesta korvaukseen, mikäli työt osittain tai kokonaan keskeytyvät.

Urakoitsijalla on YSE-ehtojen perusteella oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan, jos viivästyksen syynä on valmiuslaissa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde, joka aiheuttaa urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä tai rakennustavaroita tai muuten estää urakkasuorituksen. YSE-ehdot määrittelevät myös pidennyksen laskemisen sekä urakoitsijan velvollisuuden rajoittaa viivästystä.

Ollakseen oikeutettu urakka-ajan pidennykseen, tulee urakoitsijan viipymättä ilmoittaa viivästyksen uhasta ja sen syystä tilaajalle. Urakoitsijan on lisäksi ilmoitettava viipymättä kirjallisesti tilaajalle töiden keskeytymisestä tai muusta syystä, jonka vuoksi urakka viivästyy.

Urakan keskeytyessä osittain tai kokonaan em. ylivoimaisen esteen vuoksi, ja urakoitsijan kärsiessä tästä vahinkoa, tilaajan on lähtökohtaisesti korvattava urakoitsijalle työmaan juoksevat kustannukset keskeytyksen ajalta, eli vartiointi-, lämmitys- ja muut energiakustannukset sekä työmaan suojaus-, huolto ja hoitokustannukset. Lisäksi tilaaja korvaa urakoitsijalle aiheutuneista muista keskeytysajan kustannuksista päiväkohtaisesti viideltä ensimmäiseltä työpäivältä 2 % ja sen jälkeisiltä työpäiviltä 1 % urakan keskimääräisestä päiväkustannuksesta (urakkahinta ALV 0 % jaettuna urakka-ajan pituus työpäivissä).

Urakoitsijalla on YSE-ehtojen perusteella oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan, jos viivästyksen syynä on valmiuslaissa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde, joka aiheuttaa urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä tai rakennustavaroita tai muuten estää urakkasuorituksen. YSE-ehdot määrittelevät myös pidennyksen laskemisen sekä urakoitsijan velvollisuuden rajoittaa viivästystä.

Ollakseen oikeutettu urakka-ajan pidennykseen, tulee urakoitsijan viipymättä ilmoittaa viivästyksen uhasta ja sen syystä tilaajalle. Urakoitsijan on lisäksi ilmoitettava viipymättä kirjallisesti tilaajalle töiden keskeytymisestä tai muusta syystä, jonka vuoksi urakka viivästyy.

Urakan keskeytyessä osittain tai kokonaan em. ylivoimaisen esteen vuoksi, ja urakoitsijan kärsiessä tästä vahinkoa, tilaajan on lähtökohtaisesti korvattava urakoitsijalle työmaan juoksevat kustannukset keskeytyksen ajalta, eli vartiointi-, lämmitys- ja muut energiakustannukset sekä työmaan suojaus-, huolto ja hoitokustannukset. Lisäksi tilaaja korvaa urakoitsijalle aiheutuneista muista keskeytysajan kustannuksista päiväkohtaisesti viideltä ensimmäiseltä työpäivältä 2 % ja sen jälkeisiltä työpäiviltä 1 % urakan keskimääräisestä päiväkustannuksesta (urakkahinta ALV 0 % jaettuna urakka-ajan pituus työpäivissä).

Sopimukset on lähtökohtaisesti pidettävä, eikä sopimusta yleensä voi yksipuolisesti perua sen solmimisen jälkeen. Urakoitsijan kanssa voi pyrkiä sopimaan urakan siirtämisestä tai perumisesta. Taloyhtiöllä ei kuitenkaan ole automaattista oikeutta perua solmittua sopimusta.

Jos urakan aloitus viivästyy, tai sen käynnistyttyä keskeytyy, poikkeusoloista johtuvasta urakoitsijan huomattavasta vaikeudesta saada työvoimaa tai rakennustarvikkeita, on urakoitsijalla oikeus saada kohtuullinen pidennys urakan aloitukseen ja urakka-aikaan. Urakoitsijalla on kuitenkin YSE 22 §:n mukainen velvollisuus ryhtyä kaikkiin vallassaan oleviin toimenpiteisiin viivästyksen minimoimiseksi. Jos mainitut toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia, on osapuolten YSE 22 §:n mukaan sovittava toimenpiteiden suorittamisesta ja kustannusten korvaamisesta erikseen.

Jos urakan aloitus kuitenkin viivästyy kohtuuttomasti, tai urakka on pakko keskeyttää pitkäksi, epämääräiseksi ajaksi, voi tilaajalla olla oikeus purkaa sopimus. YSE 1998 ehtojen 80 §:n mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, mikäli rakennustyö puolustustila- tai valmiuslaissa tarkoitettujen poikkeuksellisten olojen tai vastaavan ylivoimaisen esteen vuoksi on pakko keskeyttää pitkäksi, epämääräiseksi ajaksi. On myös huomattava, että vaikka ylivoimaisen esteen synnyttävät olosuhteet sinällään voivat koronaviruksen synnyttämien poikkeusolojen myötä olla olemassa, tulee koronaviruksella olla myös todellisia vaikutuksia urakkasuoritukseen ja sopimussuhteeseen, jotta sopimusosapuoli voisi vedota ylivoimaiseen esteeseen.

Urakan perumisen sijaan voi taloyhtiö poikkeusoloissa pyrkiä urakoitsijan kanssa sopimalla varautumaan mahdollisiin poikkeustilan aiheuttamiin häiriötilanteisiin ennakolta.

Varmista riittävä ilmanvaihto
– Ilmanvaihdon tulee olla aina päällä
– Varmista että korvausilmaventtiilit ovat auki ja suodattimet kunnossa
– Huoneistokohtaisten ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihto normaalisti. Varmista että suodattimet eivät ole tukossa.
– Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksessa tuuleta asuntoa, vältä tunkkaista sisäilmaa.
Lue lisää>>
Muita käytännön ohjeita
– Siivoa normaalisti, käytä märkäsiivousta pinnoilla
– Tuuleta asuntoa muulloinkin kuin siivouksen aikana
– Wc-käynnillä wc-istuimen kansi kiinni ennen kuin vedät wc:n
– Älä heitä wc-pyttyyn desinfiointipyyhkeitä tai vastaavia. Kaikki muu kuin wc-käyttöön suunniteltu paperi tukkii helposti viemärit!
Katso lisätietoa: Kodin vesiasiat ja Kodin viemäriasiat 

Taloyhtiön on syytä neuvotella vuokralaisen kanssa. Ensisijaisesti kannattaa pyrkiä helpottamaan vuokralaisen tilannetta sopimalla lisämaksuajasta. Toissijaisesti vuokralaisen kanssa voi sopia määräaikaisesta vuokranalennuksesta. Muutokset sopimukseen tehdään yhdessä sopien ja sopimusmuutoksista kannattaa sopia kirjallisesti.

Muutoksia harkittaessa on arvioitava joustojen vaikutus taloyhtiön omaan talouteen. Taloyhtiön on pystyttävä täyttämään omat taloudelliset velvoitteensa normaalisti. Jos taloyhtiön vuokratuotto vähenee, kasvavat osakkaiden maksuvelvoitteet. Koronavirus voi heikentää myös osakkaiden vastikkeenmaksuvalmiutta. On hyvä pohtia, miten taloyhtiön kuluihin saadaan tarvittaessa joustoa.

Lähtökohtaisesti vuokranalennuksesta voi päättää yhtiön hallitus. Jos yhtiöllä on useita vuokralaisia tai jos yhdenkin vuokralaisenkin vuokranalennus saa aikaan sen, että vastikkeita joudutaan nostamaan, kannattaa vuokran alentamista koskeva asia viedä yhtiökokouksen päätettäväksi. Yhtiökokouksen järjestämisessä tulee pyrkiä hyödyntämään etäosallistuminen mahdollisimman laajasti.

Eristystä koskevaan päätökseen tulee suhtautua vakavasti.

Terveydensuojelurikkomuksesta voi seurata sakkorangaistus tai siitä voidaan tuomita vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Mikäli eristystä koskevaa päätöstä rikkova samalla vahingoittaa muiden terveyttä, on mahdollista, että hänet tuomitaan pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Jos pahoinpitely aiheuttaa toiselle vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan ja jos tuomioistuin pitää rikosta myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, törkeästä pahoinpitelystä tuomitaan lain mukaan vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.

Naapurit voivat helpottaa asukkaan pärjäämistä ja tarjota hänelle apua esimerkiksi ruokaostosten tekoon tai apteekissa käyntiin. Naapuriavusta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa täältä.

Koronaepidemian aikana taloyhtiöissä kannattaa huolellisesti harkita kaikkien huoneistokäyntien osalta, ovatko ne välttämättömiä, vai voidaanko ne siirtää myöhemmin tehtäviksi. Huoneistokäynnit voivat olla välttämättömiä esimerkiksi putkivuodon korjaamiseksi tai viemäritukoksen avaamiseksi tai muun vastaavan akuutin vian korjaamiseksi sekä lisävahingon välttämiseksi.

Asukkaan tulee ilmoittaa huoltoyhtiölle viemäritukoksesta ja/tai putkivuodosta viivytyksettä kuten yleensäkin. Tässä yhteydessä asukkaalla on velvollisuus kertoa huoneistoon tulevalle siitä, että hänellä on todettu koronatartunta. Myös siitä asukkaan tulee kertoa, jos hänet on määrätty karanteeniin korona-altistuksen vuoksi. Ellei hän asiasta kerro, hän voi vaarantaa huoneistoon tulevan terveyden ja siitä voi seurata rikosoikeudellinen vastuu. Jos huoneistoon joudutaan menemään asukkaan kertomasta koronavirustartunnasta tai korona-altistuksesta huolimatta, tulee varmistua siitä, että huoneistokäyntiä tekevien terveys turvataan riittävin suojavarustein ja siten, että asukas pysyy käynnin aikana eri huoneessa. Ohjeistus palvelualoille COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi>>

Jos ilmoitus vuotavista putkista tulee esimerkiksi huoneiston alapuolella asuvalta, on hyvä tiedostaa, että yhtiöllä ja huoneistoon menevällä ei ole välttämättä etukäteen tietoa siitä, että vahinkohuoneiston asukas on karanteenissa. Silloin kun huoneistoon meneminen on välttämätöntä ja työn kiireellisyys sitä vaatii, huoneistoon saadaan mennä.

Jos tilanteessa on kyse yli 70 vuotiaan asukkaan olemisesta karanteenia vastaavissa olosuhteissa, ei tilanne aiheuta huoneistoon menevän terveydelle uhkaa, karanteeni on tarkoitettu suojelemaan huoneistossa asuvaa iäkkäämpää asukasta.

Yhtiö ei voi kieltää osakasta teettämästä muutostöitä. Osakkaalla on ilmoitusvelvollisuus muutostöistä yhtiölle ja yhtiöllä on oikeus valvoa osakkaan muutostöitä ihan kuten ennen koronaepidemian alkua.

Asuntokauppalain mukaiset määräajat, kuten vuositarkastuksen järjestämistä tai vakuuden vapautumista koskevat määräajat ovat edelleen voimassa. Sama pätee jo suoritettujen urakoiden sovittuihin takuuaikoihin sekä vanhentumislain mukaisiin vanhenemisaikoihin. YSE 1998 ehdoissa määritelty kahden vuoden takuuaika pätee edelleen, ellei toisin ole sovittu, samoin esim. vahingonkorvausvelan viimekätinen kymmenen vuoden vanhentumisaika. Mainituista määräajoista tai vastuuajoista ei ole toistaiseksi säädetty poikkeuslakeja, eikä tällaisia hankkeita tiettävästi ole vireillä.

Toiminnantarkastuksen voi hyvin suorittaa myös sähköisiä aineistoja käyttäen. Mitään estettä sähköisten aineistojen käytölle ei siis ole. Toiminnantarkastajana sinun tulee kuitenkin huolehtia, että saat kaiken tarkastuksessa tarvittavan materiaalin käyttöösi.