Usein kysytyt kysymykset koskien väestönsuojia ja taloyhtiön pelastussuunnitelmia

Taloyhtiöllä on oltava pelastussuunnitelma, mikäli sen hallinnoimassa rakennuksessa on vähintään kolme asuinkäyttöön yhtiöjärjestyksessä yksilöityä asuinhuoneistoa.

Lähtökohtaisesti pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1. vaarojen ja riskien aiheuttamista johtopäätöksistä;
2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3. asukkaille ja muille toimijoille annettavista ohjeista onnettomuuksien ennalta ehkäisemisestä ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi sekä
4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.
5. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon, kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö tai tilapäinen käyttötavanmuutos ja se, miten pelastuslain 14 § mukainen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa.

Pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille tai työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Vastuu tiedottamisesta on asunto-osakeyhtiön hallituksella ja/tai isännöitsijällä tai erikseen sovittaessa asukastoimikunnan tai erillisen turvatiimin tehtävänä.

Olennaista on tiedostaa asukkaiden oikeus perehtyä pelastussuunnitelmaan ja siihen liittyviin ohjeisiin.  Pelastussuunnitelma tulee jakaa jokaiseen huoneistoon. Vuokralaisille kannattaa antaa pelastussuunnitelma vuokrasopimuksen teon yhteydessä. Pelastussuunnitelmasta on hyötyä ainoastaan, jos asukkaat tosiasiallisesti tutustuvat sen sisältöön.

Lisätietoa SPEK:n ohjeessa: Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta >> 

Hallitus ja isännöitsijä vastaavat, että pelastussuunnitelma on olemassa. Pelastussuunnitelma voidaan laatia itse tai käyttää konsulttia.

Toivottavaa olisi, että suunnitelma olisi jaettu taloyhtiössä jokaiseen huoneistoon. Ellei pelastussuunnitelmaa ole jostain syystä jaettu huoneistoon, voi suunnitelmaa tiedustella esimerkiksi hallituksen edustajalta tai isännöitsijältä.

Lisätietoa SPEK:n pelastussuunnitelmaoppaasa: Pelastussuunnittelu – opas asuinrakennuksen pelastussuunnitelman tekoon >>

Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Kaikissa kiinteistöissä ei ole väestönsuojan rakentamisvelvoitetta Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin rakennuksiin tehdään väestönsuoja. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole.

Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa taloyhtiö väestönsuojan omistajana.

Taloyhtiön väestönsuojat voivat sijaita rakennusrasitteeseen perustuen naapurikiinteistöllä.
Yleiset väestönsuojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi lähinnä liikkuvalle väestölle, mutta mahdollisesti myös heille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla.

Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin.
Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.

Suojissa olevan varustuksen määrä riippuu suojan rakentamisvuodesta. Ilmanvaihto on suojautumisen keskeisimpiä asioita, jotta umpinaisessa suojassa voi suojautumistilanteessa oleskella. Tarkempi listaus väestönsuojan varusteista löytyy SPEK:n julkaisemasta väestönsuojan vuosihuoltopöytäkirjasta.

Tilanteessa ovat vastakkain henkilön omaisuudensuoja sekä yhtiön vastuu kiinteistön turvallisuudesta.

Pelastuslaki edellyttää, että väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Lisäksi yhtiö vastaa kiinteistön asianmukaisesta turvallisuudesta. Huomioiden edellä mainittu jännite, yhtiön olisi suotavaa kehottaa asukasta siirtämään väestönsuojassa sijaitsevat tavaransa muualle, jotta tilaa voidaan käyttää sen käyttötarkoituksen mukaisella tavalla ja kiinteistön asukkaiden kollektiivinen turvallisuus huomioiden.

Mikäli asukas ei kehotuksista huolimatta suostu poistamaan väestönsuojan käytön estymisestä aiheutuvaa vaaraa, niin yhtiölle voidaan katsoa syntyvän aktiivinen velvollisuus poistaa viivytyksettä vaaran aiheuttama tekijä väestönsuojasta eli tässä tapauksessa tavarat. Vaaraa aiheuttavan tekijän poistavan tahon tulisi olla yhtiön edustaja esimerkiksi hallituksen jäsen tai isännöitsijä.

Säteilyturvakeskus suosittelee taloyhtiöitä hankkimaan joditabletteja väestönsuojiin. On syytä alleviivata, että kyseessä on viranomaissuositus eikä sellaisenaan laissa erikseen määrätty pakko. Suositeltavaa on seurata suojeluvälineistöä koskevaa viranomaisohjeistusta ja tarpeen mukaan pyrkiä täydentämään suojan varustusta.

Lisätietoa STUK-ohjeesta: Joditabletit >>

Vastuu väestönsuojan ja sen suojeluvälineistön kunnossapidosta on rakennuksen omistajalla eli taloyhtiöllä. Lähtökohtaisesti hallitus vastaa rakennuksen turvallisuudesta ja väestönsuojan kunnossapidosta.

On suositeltavaa koekäyttää väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto, avata ja sulkea ylipaine- ja padotusventtiilit, tarkastaa tiivisteiden kunto sekä tarkastaa väestönsuojelumateriaali vuosittain. Väestönsuojan tiiveyskoe tulee tehdä vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden toimintakunnosta on huolehdittava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Väestönsuojan tarkastuksen voi tehdä riittävän koulutuksen saanut henkilö. Väestönsuojan tarkastamisen voi tilata ulkopuoliselta asiantuntijalta. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen ei kuitenkaan poista kiinteistön omistajan vastuuta väestönsuojan ylläpidosta ja kunnossapidosta.

Kotivara on osa omatoimista varautumista. Asukkailla on aiheellista olla mahdollisen poikkeustilanteen varalle kotonaan olemassa ruokaa ja juomaa poikkeustilanteen varalle. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen tai muun syyn vuoksi.

Kotona vettä ja ruokaa vähintään 72 tunniksi

Jokaisessa kodissa tulisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta. 72 tunnin varautumissuositus on tehty yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Kokoa siis kotivara sellaisista elintarvikkeista, joita käytät muutenkin. Mieti myös mitä ruokaa ja miten voit tarvittaessa laittaa sähkökatkon aikana. Lisätietoa löydät Martat-sivuilta >>.

Tarvikkeet suojautumistilanteessa

Väestösuojaan suojautumistilanteissa jokaisen tulee itse huolehtia mukaansa omaan käyttöön elintarvikkeita 2-3 vuorokaudeksi, juomaa, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta), taskulamppu ja paristoja, joditabletteja ja lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä) sekä tarvittaessa korvatulpat.

Väestönsuojaan ei saa tuoda alkoholia, huumeita, aseita, lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.) eikä pahanhajuisia tuotteita. Suojassa ei saa tupakoida. Väestönsuojaan ei myöskään saa tuoda lemmikkieläimiä. Edellä oleva suojaustilanteen ohjeistus on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöm (SPEK) laatima.